Arvometsäaloite

Aloite eräiden luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävien metsäisten alueiden huomioimiseksi kaavoituksessa, metsäisten suojelualueiden verkostossa sekä metsien luonnonhoidossa

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri
ovat viime vuosina keränneet tietoja Helsingin alueen suojelullisesti arvokkaista metsäalueista. Kesäkuussa 2014 aineisto on siinä kattavuudessa, että se on mahdollista toimittaa laajemmin eteenpäin.

Helsingin arvometsät -kartalla (liite 1) on kooste-esitys niistä metsistä, joilla on järjestöjen mielestä paikallista, maakunnallista tai muutaman kohteen osalta jopa valtakunnallista suojelumerkitystä. Kohteet ovat monesti erittäin tärkeitä myös virkistysalueina.

Helsingin laajojen luonto- ja virkistysalueiden koostekartalle (liite 2) on rajattu kooltaan yli 20 ha laajuiset, Helsingin oloissa laajat metsävaltaiset luonto- ja virkistysalueet. Näillä alueilla on sekä luontoarvoihin että virkistyskäyttöön liittyviä arvoja, joiden keskinäiset painoarvot ja merkittävyys vaihtelevat alueittain.

Koostekarttojen yksittäisten kohteiden tarkemmat kartat löytyvät myös digitoituina ja ne voi pyytää käyttöön shape file-muodossa.

Toimenpide-esitykset kaupungille

Järjestöt esittävät kaupunkisuunnitteluvirastolle, että kartoille rajatut arvometsät sekä laajemmat luonto- ja virkistysalueet turvataan säilyttävillä ja suojelevilla kaavamerkinnöillä (SL, V/luo) parhaillaan valmisteltavassa yleiskaavassa sekä tulevissa asemakaavoissa.
Järjestöt esittävät kaupunkisuunnitteluvirastolle ja ympäristökeskukselle, että yleiskaavan jatkotyön yhteydessä selvitetään ja osoitetaan kaavakartalla tämän esityksen kohteiden sekä olemassa olevien suojelualueiden ja suojelualuevarausten kannalta tärkeät ekologiset yhteydet.
Järjestöt esittävät ympäristökeskukselle, että esityksen kohteet otetaan mukaan Helsingin metsäisten suojelualueiden verkoston sekä uuden luonnonsuojeluohjelman suunnitteluun riittävällä painoarvolla.
Järjestöt esittävät rakennusvirastolle, että esitykseen sisältyvissä kaupungin omistamissa metsissä luovutaan nykyisestä intensiivisestä luonnonhoitokäytännöstä ja korvataan se mallilla, jossa metsien annetaan kehittyä mahdollisimman luonnontilassa. Malli ei rajoita tonttien ja ulkoilureittien lähialueiden sekä muiden vastaavien erityiskohteiden turvallisuuden edellyttämiä perusteltuja toimenpiteitä. Pääosa rajattujen alueiden metsätalouskuvioista tulisi myös siirtää arvometsien hoitoluokkaan. Yleiskaavan laadinnan ajaksi alueiden metsänhoitotoimenpiteet esitetään jäädytettäväksi muiden kuin turvallisuuden kannalta välttämättömien yksittäisiin puihin kohdistuvien toimien osalta.
Järjestöt esittävät kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikuntavirastolle, että rajattujen alueiden osalta pyritään siihen, että alueita ei jatkossa enempää pirstota esimerkiksi uusilla ulkoilureiteillä, väylillä tai kevyen liikenteen teillä.

Aineiston pohjatiedot

Tehdyt arvometsärajaukset pohjautuvat pääosin 2010-luvulla asiantuntijatyönä tehtyihin maastoselvityksiin (päätekijöinä Keijo Savola ja Olli Manninen). Lisäksi kohdevalinnassa on hyödynnetty Helsingin luontotietojärjestelmää sekä Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa 2008-2016.

Selvityksiä on tehty Helsingin kaupungin omistamien maiden ohella sellaisilla alueilla, joiden omistaja on joko valtio (mm. Santahaminan alue) tai joku muu ei-yksityinen taho (lähinnä kiinteistösijoitusyhtiö Sponda).

Kohteet on niiden luontoarvojen merkittävyyden, käytön ja sijainnin perusteella jaettu alustavasti kahteen kategoriaan: luonnonsuojelualueiksi (SL) esitettävät kohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo) esitettävät kohteet. Ensiksi mainitut on osoitettu koostekartalla vihreällä ja jälkimmäiset keltaisella.

Arvometsät -esityksessä eivät ole rajauksina mukana Helsingin jo olemassa olevat luonnonsuojelualueet eivätkä myöskään ne Keskuspuiston pohjoisosan metsäalueet Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken luonnonsuojelualueen välissä, jotka on vahvistetussa asemakaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Nämä alueet on tietysti itsestään selvästi osoitettava myös yleiskaavassa luonnonsuojelualuevarauksena (SL).

Östersundomin alueella on pääosin tukeuduttu ns. Varjokaavassa esitettyihin maankäyttöratkaisuihin, jolloin kohdevalinnan ja aluerajausten kriteerit ovat olleet sekä arvometsien että laajojen luonto- ja virkistysalueiden osalta hieman muusta Helsingistä poikkeavia.

Arvometsäesityksen kohdevalinnassa ja kohteiden rajaamisessa käytetyistä kriteereistä

Tärkeimmät arvometsäesityksen kohdevalinnassa käytetyt kriteerit liittyvät kohteiden luonnontilaisuuteen, edustavuuteen Helsingin oloissa sekä lähiajan kehityspotentiaaliin. Keskeisiä valinta- ja rajauskriteerejä on ollut myös se, esiintyykö kohteilla niitä elinympäristöjä ja rakennepiirteitä, joiden lisäsuojelu on todettu tärkeäksi valtioneuvoston hyväksymässä Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelmassa (METSO). Lisäksi on huomioitu niitä lajiryhmiä, joiden esiintyminen metsissä kertoo metsien ikään, luonnontilaisuuteen ja lahopuustoisuuteen liittyvistä arvoista (lahottajasienet, eräät epifyyttijäkälät).

Pääosa rajatuista kohteista muodostuu METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden (Suomen ympäristö 26/2008) mukaisista arvoluokan I, II ja III kangas-, kallio- ja lehtometsistä. Mukana on myös luhtia, korpia sekä jonkin verran rämeitä ja pienvesien monipuolisia lähialueita. Pääosalla kohteista enemmistön muodostavat luokkien I ja II metsikkökuviot. Yhtenäisten rajausten aikaan saamiseksi rajauksiin on sisällytetty jonkin verran myös käsitellympiä metsikkökuvioita, jotka eivät täytä METSO-kriteereitä.

Esitetyistä alueista kaikilla on nähdäksemme vähintään paikallista suojeluarvoa. Joukossa on myös merkittävä määrä sellaisia kohteita, joiden arvoja voi pitää maakunnallisena tai jopa valtakunnallisena. Esimerkkinä valtakunnallisesti merkittävästä metsäisestä alueesta ovat Santahaminan metsät. Muista vähintään maakunnallisesti arvokkaista metsistä voidaan mainita Kivinokan pohjoisrannan metsä, Paloheinän eteläpuoliset runsaslahopuustoiset lehtokorvet, Hallainvuoren metsät, Malminkartanon kartanonmetsä, Hämeenapajanlahden-Mesaanikujan metsä, Alustalaismäki, Rikhard Nymanin tien metsä, Kulosaaren kirkonmäki, Uutelan lounaisosan metsät, Meri-Rastilan ulkoilupuisto sekä Talin lehdot.

Kohteiden mahdollisen maakunnallisen arvon määrittelyn osalta viittaamme Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä tekemään maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteeristöön, joka sopii hyvin käytettäväksi myös Helsingin luontoalueiden parhaimmiston arvottamisessa.

Valokuvakansioita useista aloitteen kohteista

Laajojen luonto- ja virkistysalueiden määrittelyn ja rajaamisen kriteerit

Laajojen metsäisten alueiden määrän väheneminen ja pirstoutuminen aiheuttaa huomattavaa haittaa sekä metsäluonnon monimuotoisuudelle että luontopohjaiselle virkistyskäytölle. Ongelma on ilmeinen myös Helsingissä.

Siksi esitykseen on rajattu nyky-Helsingin laajimmat metsäiset luonto- ja virkistysalueet (liite 2, rajaukset vihreällä rasterilla). Näitä yli 20 ha laajuisia alueita on enää jäljellä vain 30 kpl. Aluerajauksissa on painotettu valintakriteereinä seuraavia:

kohteiden pääosan muodostavat luonnonmukaiset metsät, jotka ovat vielä hyvin tai melko hyvin kytkeytyneitä toisiinsa
alueilla on erityistä merkitystä sekä luonnolle että virkistyskäytölle
rajauksiin mukaan otetuilla pelloilla ja niityillä on selviä luontoarvoja (mm. Viikin ja Haltialan pellot) tai sitten ne ovat selkeästi osa virkistyskäytön kannalta tärkeää maisemakokonaisuutta (mm. Mätäojanlaakso)
mukaan rajauksiin otetut rakennetut puistot sekä kartanoalueet ovat selkeästi osa laajempaa virkistysaluekokonaisuutta

Metsäalueiden kytkeytyneisyyttä arvioitaessa on lähdetty siitä, että yksittäiset ”perustiet” eivät vielä katkaise kytkeytyneisyyttä, mutta Hämeenlinnan ja Tuusulanväylän kaltaiset isommat väylät kylläkin.

Aineiston puutteet

Aineisto ei ole kattavaa eli siitä puuttuu tietopulan takia muun muassa osa saariston arvometsistä. Sama ongelma koskee metsäisten luontoarvojen esiintymisen osalta myös Helsingin luontotietojärjestelmää.

Kohdelistasta ja kartalta on jätetty pois runsaasti kooltaan melko pieniä metsiköitä, joiden arvot on usein tunnistettu joko Helsingin luontotietojärjestelmässä tai rakennusviraston aluesuunnitelmien arvometsinä. Tällaisia kohteita on etenkin mannerrannoilla ja isompien saarten rannoilla, jolloin pienempiin rantametsäkuvioihin usein yhdistyy avoimempia rantabiotooppeja. Näitä alueita koskevat samat toimenpide-ehdotukset 1-5 kuin tämän esityksen rajattuja kohteita.

Kummassakin aineistossa on myös painotettu metsäisyyttä, mistä syystä esityksistä puuttuvat pääosin muun muassa Helsingin luonnon monimuotoisuudelle sinänsä hyvin tärkeät niittyalueet, kalliokedot, avoimet ranta-alueet sekä puuttomat ja niukkapuustoiset luodot.

Aineiston käyttötavat

Aineistoista ei tule tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että kaikki näiden rajausten ulkopuoliset alueet olisivat luonto- ja virkistysarvojen osalta soveltuvia rakentamiskäyttöön. Käytetyt valintakriteerit ja aineistojen epäkattavuus monien luontotyyppien tai lajiryhmien osalta johtaa siihen, että rajausten ulkopuolelle jää vääjäämättä merkittävä määrä alueita, joiden säilymiselle on luonto- ja virkistysarvojen kannalta selvät perusteet. Luontoarvojen osalta keskeisimpiä esityksistä puuttuvia aineistoja ovat ekologisiin yhteyksiin kuuluvat metsiköt näiden paremmin säilyneiden alueiden liepeellä ja välissä.

Aineistoja kannattaakin käyttää erityisesti niiden alueiden tunnistamiseen, joille ohjattavat rakentamiset tai metsänhoitotoimenpiteet vääjäämättä heikentävät paikallisesti, alueellisesti tai muutamassa tapauksessa jopa valtakunnallisesti merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja.

Helsingissä 17.6.2014

Luontojärjestöjen puolesta yhteistyöterveisin,

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Jarmo Nieminen Johanna Kare-Haavisto
Puheenjohtaja Järjestösihteeri